Markkinahäirikkö?

Julkisomisteiset yhtiöt keräävät aika ajoin huomiota julkisessa keskustelussa, eikä huomio ole aina ollut kovin mairittelevaa. Yhtiöiden olemassaolon oikeutusta on kyseenalaistettu milloin markkinaehtoisen toiminnan häirinnän, hankintalain kiertämisen kuin huonon hinta-laatusuhteen johdosta. Välillä väittämät voivat osua oikeaan, mutta yleistykset palvelevat kuitenkin perinteisesti parhaiten otsikoita, eivät sisältöä.

Miksi julkisomisteisia in house -yhtiöitä sitten ylipäänsä on? Tarinoita on varmasti yhtä monta kuin yhtiöitäkin, mutta tuntemiani yhtiöitä yhdistävä tekijä on ollut kuntien ja muiden julkisten toimijoiden selkeä ja sujuva yhteistyön järjestäminen. Yhteinen yhtiö siis perustetaan palvelemaan useampaa omistajaa, jotta kaikkien ei tarvitse järjestää resursseja samaan toimintaan erikseen. Kuulostaa järkevältä – jopa kustannuksia säästävältä.

Yhteistyö ja keskittäminen mahdollistaa myös osaamisen ja prosessien kehittämisen. Yhtiöihin siirrettävää osaamista ei ulkoisteta perinteisessä merkityksessä, vaan se jää omistajien ohjauksen piiriin. Merkittävä ohjaamista, sopimista ja kehittämistä helpottava ominaisuus on myös oikeus tehdä hankintoja ko. yhtiöiltä ilman toistuvaa kilpailuttamisvelvoitetta. Jokaiselle sopimuskaudelle ei siis tarvitse olla kristallipalloa toimintaympäristön muutoksien varalta (hankintalain soveltamisalaan kuuluvissa hankinnoissa merkittävät sopimusmuutokset aiheuttavat uudelleen kilpailutusvelvoitteen) sekä toki myös se, että toiminnasta ja sen muutoksista mahdollisesti syntyvä voitto voidaan kotiuttaa osinkoina takaisin omistajille.

Kuulostaako liian hyvältä? Kyllä. Ulkoistamisessa – oli se sitten markkinoille tai in house -yhtiöön – voidaan mennä pahasti pieleen. Tyyppiesimerkki on, kun luodaan julkinen yhtiö jo toimiville markkinoille, jossa palveluntuottajan vaihtaminen on mahdollista, eikä lopulta kovinkaan vaikeaa. Vastaavasti toimimattomille markkinoille ulkoistaminen lyhytaikaisten säästöjen takia, tai toiminnan jatkuvuuden vaarantavalla tavalla, voivat olla vaikutuksiltaan hyvin haitallisia. Tässä ollaan klassisen make or buy -arvion äärellä. Julkisomisteinen yhtiö tuo tuohon yhtälöön uuden muuttujan, jolla on harkitusti käytettynä oma sijansa. Onnistumisen elementit piilevätkin juuri ammattimaisessa make or buy -analyysissä, osaavassa omistajaohjauksessa, sekä jaettujen strategisten tavoitteiden ja seurannan asettamisessa.

Mitä tämä tarkoittaa Tuomi Logistiikan osalta? Olemme 37 julkisen toimijan omistama yhtiö. Olisivatko tuottamamme palvelut laadukkaampia ja kustannustehokkaampia tuotettuna 37:llä eri tavalla tai ulkoistettuna yhdelle tai useammalle markkinatoimijalle? Itse en siihen usko. Markkinoille ulkoistamalla voitaisiin toki saada aikaan hetkellisiä etuja, mutta todellisen kilpailun puute purisi nopeasti tähän saavutettuun etuun, eikä kehittäminen olisi jatkuvaa, vaan sopimuksien sykliä mukailevaa.

Meillä Tuomessa on selkeä omistajiemme asettama toiminnallinen ja maantieteellinen fokus, mikä ohjaa toimintaamme. Useimpia tuottamistamme palveluista on toki tarjolla markkinoilla, mutta täysin vastaavaa palvelukokonaisuutta emme ole tunnistaneet. Keskeinen asia onkin se, kuinka tuotamme palveluitamme. Mikä on ydintehtävämme, jonka omistajamme ovat ulkoistaneet, mutta jättäneet ohjaukseensa? Liikevaihtoennusteemme on tälle vuodelle 140 M€. Tästä 89% muodostaa markkinoilta ostetut laitteet, tarvikkeet, kuljetukset ja muut palvelut. Kääntäen 11% on omaa työtämme. 89% tehtävästämme ei siis ole kilpailua markkinoiden kanssa, vaan markkinatoimijoiden tuotteiden ja palveluiden välittämistä omistajillemme. Oma ydintehtävämme on näiden markkinoiden kilpailuttamista, yhdistämistä, hallintaa, toimintavarmuuden ja huoltovarmuuden parantamista. Koska olemme hankinnan ammattilaisia, on meille luontaista tehdä tuosta osuudesta jatkuvaa analyysiä ja toimia sen pohjalta linjatessamme tulevia tuotantomallejamme.

Julkisomisteinen yhtiö ja markkinatoimijat eivät siis ole monessa keskustelussa väitetysti vastakkainasettelun oikea pari. Me uskomme omaan toimintaamme, mutta myös 1 200 toimittajamme toimintaan – olemmehan heidät itse valinneet. 500 heistä toimittaa kauttamme erilaisia tarvikkeita, 700 palveluita ja mm. laitteita. Tähän lukuun ei ole edes laskettu mukaan niitä sopimussuhteita, joita luomme päivittäin hankintapalveluissamme markkinoiden ja asiakkaidemme välille yhteenlaskettuna yli 1Mrd€:lla vuodessa. Uskallankin väittää, että toimintamme ei ole häirinnyt markkinoita, vaan luonut toimittajillamme tasapuolisemmat, selkeämmät ja laadukkaammat väylät osallistua ja tulla valituksi julkisen toiminnan kumppaneiksi.